Suomen Salibandyliitto
Suomen Salibandyliitto ja VIEW Group rakentavat vastuullista seuratoimintaa
Kun lajiliitto palvelee noin 650 jäsenseuraa, talouden selkeys, hyvä hallinto ja käytännönläheinen tuki ovat vastuullisen toiminnan ydintä. Suomen Salibandyliiton ja VIEW Groupin yhteistyö tuo seuroille tietoa, työkaluja ja etuja, joiden avulla taloudenhoito helpottuu ja toiminnan kehittämiselle syntyy vahvempi perusta.
Nuoresta lajista suomalaiseksi menestystarinaksi
Suomen Salibandyliitto perustettiin 23. syyskuuta 1985, jolloin varsinainen salibandy oli Suomessa vasta ottamassa ensiaskeleitaan. Sählyn eri muotoja pelattiin jo kouluissa ja liikuntasaleissa, mutta yhtenäinen kilpailutoiminta, säännöt ja lajiorganisaatio olivat vasta rakentumassa. Pian liiton perustamisen jälkeen Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa Ruotsia vastaan Sollentunassa. Pekka Kainulainen vei Suomen 1–0-johtoon ja teki samalla Suomen ensimmäisen maalin kansainvälisessä salibandyottelussa. Ruotsi teki ottelun seuraavat 13 maalia ja voitti 13–1. Tappiosta huolimatta ottelu oli lähtölaukaus matkalle, joka on vienyt lajin vaatimattomista saleista maailmanmestaruuksiin ja suuriin areenoihin.
Ensimmäinen miesten sarjakausi pelattiin 1986–1987 kymmenen joukkueen turnausmuotoisena sarjana. Kaukaloita ei vielä ollut, kenttien mitat vaihtelivat salien mukaan ja puolapuiden eteen rakennettiin erilaisia suojaviritelmiä. Mailatkin olivat kaukana nykyisistä huipputeknisistä välineistä. Lajin kasvu oli kuitenkin nopeaa: vuonna 1988 rekisteröityjä pelaajia oli 709, kun vuonna 2025 heitä oli 50 244. Kaudella 2025–2026 Salibandyliiton sarjoissa pelasi 2 657 joukkuetta. Vuoden 2025 lopussa jäsenseuroja oli 637; liitto kuvaa nykyistä jäsenmääräänsä verkkosivuillaan noin 650 seuraksi.
Kasvu ei ole ollut vain numeroita. Salibandysta on tullut helposti lähestyttävä yhteisölaji, joka yhdistää juniorit, harrastajat, vapaaehtoiset ja huippu-urheilun. Suomen miesten maajoukkue on voittanut maailmanmestaruuden viidesti, viimeksi vuonna 2024. Lajin tarina kertoo ketteryydestä ja yhteisön voimasta: siitä, miten nuori laji pystyi rakentamaan nopeasti omat rakenteensa, vahvan seuraverkoston ja kansainvälisen menestyksen. Samalla kasvu on lisännyt vastuuta siitä, että seurojen hallinto ja talous kestävät myös tulevat vuosikymmenet.
Suomen Salibandyliitto kehittää lajia valtakunnallisesti yhdessä seurojen kanssa. Liiton vastuullisuusohjelmassa salibandy nähdään enemmän kuin urheiluna: lajiyhteisö lisää hyvinvointia ja toimii aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Vastuullisuustyö kattaa hyvän hallinnon, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, terveyden ja turvallisuuden, tiedolla johtamisen, ympäristö- ja ilmastokysymykset, eettisen arvopohjan sekä urheilijan uran tukemisen.
Yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnusen mukaan vastuullinen tiedolla johtaminen perustuu huolellisesti laadittuihin kyselyihin, olennaisen tiedon kriittiseen arviointiin ja aktiiviseen vuoropuheluun seurojen kanssa. Salibandyliitto hyödyntää päätöksenteossaan muun muassa kyselyjä, asiakaspalautetta, tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Hyvän hallinnon periaatteissa korostuvat puolestaan selkeä ja perusteltu päätöksenteko, avoimuus, läpinäkyvyys sekä jäsenistön ja sidosryhmien etujen huomioiminen.
Yhteistyö tuo vastuullisen talouden lähelle seurojen arkea
Salibandyliiton ja VIEW Groupin kumppanuuden tavoitteena on vahvistaa jäsenseurojen talousosaamista käytännönläheisesti. Yhteistyössä tuotettava Seuran talous kuntoon -opas kokoaa vastuullisen taloudenhoidon periaatteet helposti hyödynnettävään muotoon. Seuroille tarjottava Netvisor-etu puolestaan tukee sähköisten työkalujen käyttöönottoa ja helpottaa talouden seurantaa.
Yhteistyöhön kuuluva Vuoden seurateko -tunnustus nostaa esiin seuroissa tehtävää vaikuttavaa työtä. Tavoitteena on tehdä onnistumiset näkyviksi, jakaa hyviä toimintamalleja ja kannustaa koko yhteisöä kehittymään. Kumppanuus ei siten jää logonäkyvyydeksi, vaan se kytkeytyy suoraan seurojen toimintaedellytysten parantamiseen.
Läpinäkyvä talous tukee kestävää päätöksentekoa
Salibandyliitto toteutti taloushallintonsa läpivalaisun selvittääkseen, tukevatko järjestelmät ja resurssit liiton tavoitteita ja toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämisen tavoitteiksi nostettiin entistä läpinäkyvämpi ja tehokkaampi talous, parempi ennakointi sekä taloushallinnon vahvempi tuki strategiselle päätöksenteolle. Liiton mukaan ennakoinnin merkitys korostuu myös liikuntajärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvien leikkausten vuoksi.
VIEW Group tuo yhteistyöhön taloushallinnon asiantuntemuksen, sähköiset ratkaisut ja kyvyn muuttaa talousdata päätöksentekoa tukevaksi tiedoksi. Seurojen näkökulmasta hyöty näkyy selkeämpinä prosesseina, parempana ennakoitavuutena ja mahdollisuutena käyttää enemmän aikaa omaan ydintehtävään: liikunnan, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Yhteiset arvot näkyvät teoissa
CARE näkyy ihmisten, yhteisöjen ja hyvinvoinnin asettamisena toiminnan keskiöön. Salibandyliiton vastuullisuusohjelmassa tämä tarkoittaa muun muassa yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja urheilijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. VIEW Groupille sama arvo merkitsee asiakkaan arjen ymmärtämistä ja rinnalla kulkemista.
COMMIT yhdistää kumppaneita pitkäjänteiseen ja luotettavaan tekemiseen. Avoin päätöksenteko, selkeät vastuut, eettiset toimintatavat ja lupauksista kiinni pitäminen rakentavat luottamusta niin liiton, seurojen kuin talouskumppanin välillä.
CREATE toteutuu, kun asiantuntemuksesta syntyy uusia, käytännössä toimivia ratkaisuja. Talousopas, digitaaliset työkalut, tiedolla johtaminen ja hyvien seuratekojen jakaminen auttavat uudistamaan toimintaa tavalla, joka hyödyttää koko lajiyhteisöä.
Kumppanuus, joka vahvistaa koko lajiyhteisöä
Salibandyliiton ja VIEW Groupin yhteistyössä vastuullisuus tarkoittaa konkreettisia tekoja: seurojen kuuntelemista, talousosaamisen vahvistamista, avoimuuden lisäämistä ja uusien ratkaisujen rakentamista. Kun hyvä hallinto ja toimiva talous kulkevat rinnakkain, seurat voivat suunnata voimavaransa siihen, missä niiden vaikutus on suurin.
Kinnusen näkökulmasta yhteistyön arvo syntyy siitä, että se auttaa seuroja arjessa, lisää osaamista, vahvistaa luottamusta ja tukee salibandyn kestävää kasvua.