5 asiaa, jotka työnantajan on hyvä tietää vuosilomalaista

Vuosilomat kuuluvat jokaisen työntekijän lakisääteisiin oikeuksiin. Työnantajan näkökulmasta vuosiloman suunnittelussa ja toteuttamisessa on kuitenkin useita velvollisuuksia, jotka perustuvat vuosilomalakiin sekä mahdollisiin työehtosopimuksiin.

Loma-ajan ollessa kuumimmillaan haluamme muistuttaa 5 asiasta, jotka työnantajan kannattaa ottaa huomioon.

Kuka päättää loman ajankohdan?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus neljän viikon (24 arkipäivän, johon lasketaan myös lauantait) lomaan kesälomakauden (2.5.–30.9.) aikana, mikäli hänelle on ehtinyt kertyä täydet lomapäivät. Loppukädessä työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta työntekijän toiveita on kuultava ennen päätöstä. Vuosiloman ajankohdasta tulee myös ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman aikaisin, pääsääntöisesti viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus on annettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Miten toimitaan uuden työntekijän kohdalla?

Uusi työntekijä alkaa ansaita vuosilomaa heti työsuhteen alusta. Vuosilomaa kertyy niin sanottujen lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Lomapäiviä kertyy 2 tai 2,5 päivää/kk riippuen työsuhteen kestosta. Uudella työntekijällä ei automaattisesti ole oikeutta palkalliseen lomaan heti, mutta tarvittaessa työntekijän ja työnantajan on mahdollista sopia joko palkallisista tai palkattomista vapaapäivistä.

Entä jos työntekijä on tuntityöntekijä tai hänellä on määräaikainen sopimus?

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen, mutta vuosiloman kertyminen edellyttää kuitenkin vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia kuukaudessa.

Edellä mainittuun huomioidaan myös työssäolon veroinen aika eli poissaolot, joilta työntekijällä on lain mukaan oikeus palkkaan tai jotka laissa rinnastetaan työssäoloon. Tällaisia ovat muun muassa lyhyet sairauspoissaolot, raskaus- ja vanhempainvapaat, opintovapaat, lomautukset ja kertausharjoitukset. Työssäolon veroinen aika on kuitenkin useissa tapauksissa rajattu, esimerkiksi sairauspoissaolosta huomioidaan enintään 75 työpäivää ja lomautuksesta enintään 30 päivää kerrallaan.

Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä, jos vuosilomaa ei ole ehditty pitää.

Voiko lomapäiviä säästää?

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 arkipäivää ylittävä osa vuosilomasta pidetään myöhemmin tai säästövapaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä lomaa, joka ylittää kolme ensimmäistä lomaviikkoa. Lisäksi työntekijällä on oikeus säästää 24 arkipäivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikan toiminnalle. Tämä tarkoittaa yleensä niin sanottua viidettä lomaviikkoa (noin 6 arkipäivää), jos työntekijälle kertyy täysi 30 arkipäivän vuosiloma.

Jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, loma on siirrettävä hänen pyynnöstään. Sama oikeus koskee tilanteita, joissa tiedetään etukäteen, että työntekijä joutuu lomansa aikana hoitoon, joka tekee hänet työkyvyttömäksi.

Mikä ero on vuosilomapalkan ja lomakorvauksen välillä?

Vuosilomapalkka maksetaan pääsääntöisesti ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan kuitenkin maksaa normaalina palkanmaksupäivänä. Joillakin aloilla työehtosopimus voi myös sisältää poikkeuksia lomapalkan maksamisajankohtaan.

Lomakorvaus maksetaan yleensä työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on pitämättömiä vuosilomia. Sitä voidaan maksaa myös tilanteissa, joissa työntekijälle ei ole kertynyt varsinaista vuosilomaa esimerkiksi lyhyen tai vähäisen työskentelyn vuoksi.

Tallenna lista ja käytä apuna lomakauden suunnittelussa! Huomaathan, että vaikka vuosilomalaki luo raamit lomien säännöstelylle Suomessa, niin eri alojen työehtosopimukset saattavat tehdä näihin huomattaviakin poikkeuksia, jonka vuoksi on tärkeää tutustua vuosilomalain lisäksi myös oman alansa työehtosopimukseen.

Etsitkö yritykselle sopivaa kumppania palkkahallintoon? Lue lisää tarjoamistamme palveluista täältä.