5 asiaa, jotka työnantajan on hyvä tietää vuosilomalaista

Loma-aika on nyt kuumimmillaan ja haluamme muistuttaa 5 asiasta, jotka työnantajan kannattaa tietää vuosilomalaista.

Kuka päättää loman ajankohdan?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus neljän viikon (24 arkipäivän, johon lasketaan myös lauantait) lomaan kesälomakauden (2.5.–30.9.) aikana, mikäli hänelle on ehtinyt kertyä täydet lomapäivät. Loppukädessä työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta työntekijää on kuultava ennen päätöstä.

Miten toimitaan uuden työntekijän kohdalla?

Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää/kk riippuen työsuhteen kestosta. Uudella työntekijällä ei automaattisesti ole oikeutta palkalliseen lomaan heti, mutta tarvittaessa työntekijän ja työnantajan on mahdollista sopia joko palkallisista tai palkattomista vapaapäivistä.

Entä jos työntekijä on tuntityöntekijä tai hänellä on määräaikainen sopimus?

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen, mutta vuosiloman kertyminen edellyttää kuitenkin vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia kuukaudessa.

Edellä mainittuun huomioidaan myös työssäolon veroinen aika eli poissaolot, joilta työntekijällä on lain mukaan oikeus palkkaan tai jotka laissa rinnastetaan työssäoloon. Tällaisia ovat muun muassa lyhyet sairauspoissaolot, raskaus- ja vanhempainvapaat, opintovapaat, lomautukset ja kertausharjoitukset. Työssäolon veroinen aika on kuitenkin useissa tapauksissa rajattu, esimerkiksi sairauspoissaolosta huomioidaan enintään 75 työpäivää ja lomautuksesta enintään 30 päivää kerrallaan.

Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä, jos vuosilomaa ei ole ehditty pitää.

Voiko lomapäiviä säästää?

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, mikäli siitä ei aiheudu vakavaa haittaa yrityksen toiminnalle. Tämä tarkoittaa yleensä ns. viidettä lomaviikkoa (noin 6 päivää), mikäli työntekijällä kertyy 30 arkipäivän vuosiloma. Tämän lisäksi työnantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai säästövapaana.

Jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, loma on siirrettävä hänen pyynnöstään. Sama oikeus koskee tilanteita, joissa tiedetään etukäteen, että työntekijä joutuu lomansa aikana hoitoon, joka tekee hänet työkyvyttömäksi.

Mikä ero on vuosilomapalkan ja lomakorvauksen välillä?

Vuosilomapalkka maksetaan normaalin palkan yhteydessä ennen lomaa, mutta esimerkiksi tiettyjen alojen työehtosopimukset saattavat tehdä poikkeuksia tähän käytäntöön. Lomakorvaus taas maksetaan yleensä, kun työsuhde päättyy ja työntekijällä on pitämättömiä lomia. Voidaan maksaa myös silloin, jos työntekijällä ei ole oikeutta lomaan (esim. hyvin lyhyt työsuhde).

Tallenna lista ja käytä apuna lomakauden suunnittelussa! Huomaathan, että vaikka vuosilomalaki luokin raamit lomien säännöstelylle Suomessa, niin eri alojen työehtosopimukset saattavat tehdä näihin huomattaviakin poikkeuksia, jonka vuoksi on tärkeää tutustua vuosilomalain lisäksi myös oman alansa työehtosopimukseen.

Etsitkö yritykselle sopivaa kumppania palkkahallintoon? Lue lisää tarjoamistamme palveluista täältä.