Dataa on enemmän kuin koskaan, mutta päätökset hidastuvat
Sisällysluettelo
Tänä päivänä yrityspäättäjät toimivat ennennäkemättömän tietomäärän ympäröimänä. Lukuja, raportteja ja mittareita on saatavilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Siitä huolimatta monet heistä kamppailevat samojen ongelmien kanssa: tieto on levällään, järjestelmät eivät keskustele keskenään ja kokonaiskuva yrityksen tilanteesta jää puutteelliseksi. Tämä hankaloittaa päätöksentekoa ja voi pahimmillaan toimia jarruna yrityksen mahdollisuudelle kasvaa.
VIEW Groupin toimitusjohtajalle Jaakko Kaidesojalle tämä haaste on tullut hänelle työssään tutuksi.
– Dataa kyllä löytyy, mutta se on pirstaloitunut eri järjestelmiin. Ilman selkeää kokonaisnäkyvyyttä CFO:n on vaikea tehdä nopeasti oikeita päätöksiä, Kaidesoja sanoo.
Tietoa on paljon, aikaa vähän
VIEW Groupin yhdessä Novuksen kanssa toteuttama Päätöksentekobarometri-tutkimus perustuu 425 pohjoismaalaisen yrityksen johtoryhmän jäsenen vastauksiin. Tutkimustulokset osoittavat mielenkiintoisen ristiriidan: vaikka yrityksissä kerätään valtavasti dataa, sitä hyödynnetään strategisessa päätöksenteossa yllättävän vähän.
Tutkimuksen mukaan:
- puolet johtoryhmistä kokee, että datan keruu ja analysointi vie liikaa aikaa ydintehtäviltä
- data nähdään tärkeänä, mutta kokonaiskuvan luominen on työlästä ja hidasta
Kaidesojan mukaan juuri näiden ongelmien yhdistelmä osoittaa, missä haasteet piilevät.
– Nopeat muutokset markkinoilla vaativat nopeita päätöksiä. Jos suuri osa ajasta kuluu datan etsimiseen ja koostamiseen, ratkaisevat oivallukset jäävät tekemättä tai syntyvät myöhässä.
Mittarit hukassa ja järjestelmät eivät tue tarpeeksi
Päätöksentekobarometri nostaa esiin myös toisen vakavan ongelman: KPI-seurannan eli suoritusmittareiden puutteet. Yli neljä kymmenestä vastaajasta kertoo, että KPI-tavoitteet jäävät kokonaan asettamatta, jonka lisäksi yli puolet toteaa, ettei heiltä löydy riittäviä työkaluja tavoitteiden seurantaan.
Seuraukset näkyvät suoraan yrityksen toiminnassa:
- kehitystoimenpiteiden vaikutuksia on vaikea arvioida
- onnistumisista ei opita
- pitkäjänteinen strateginen työ hajoaa yksittäisiin toimenpiteisiin
– Selkeät tavoitteet ja yhtenäinen järjestelmätuki ovat välttämättömiä. Ilman tätä päätöksenteko jää helposti tunteen ja arvailun varaan, vaikka dataa olisi kuinka paljon, Kaidesoja painottaa.
Erityisen silmiinpistävää on, että vain 6 % tutkimukseen vastanneista yrityksistä hyödyntää tekoälyä merkittävästi päätöksenteon tukena. Vaikka tekoälyä on esitelty uutena työkaluna muun muassa ajan säästämiseen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen luomiseen, niin estääkö epäluottamus sen täyden potentiaalin hyödyntämisen?
Ulkoinen kumppani voi vapauttaa aikaa ajattelulle
Pelkkä teknologian lisääminen ei yksin riitä, jos ei tiedetä kuinka sen voi valjastaa omiin käyttötarkoituksiinsa. Kaidesojan mukaan muutos edellyttää myös kulttuurisia ja toiminnallisia uudistuksia yrityksen sisällä, eli halua seurata, analysoida ja tehdä päätöksiä datan perusteella.
Moni yritys onkin jo tunnistanut, ettei kaikkea kannata tehdä itse.
– Yhä useampi organisaatio ulkoistaa taloushallintonsa osia tai hakee ulkopuolista asiantuntija-apua saadakseen sekä talous- että IT-näkökulman samaan pöytään. Se vapauttaa sisäistä aikaa ja mahdollistaa suuremman, strategisemman ajattelun, Kaidesoja kertoo.
Mittaamisella motivaatiota ja tuloksia
Lopulta kysymys tiivistyy siihen, tiedetäänkö yrityksen sisällä selkeästi mitä halutaan saavuttaa ja seurataanko näiden saavutusten etenemistä systemaattisesti.
– Kun tavoitteita mitataan, edistysaskeleita juhlistetaan ja avainmittarit ovat näkyvillä, organisaatiossa alkaa tapahtua. Se lisää sitoutumista ja parantaa tuloksia, Kaidesoja sanoo.
Pääset lukemaan koko tutkimuksen täältä.
Nopeat muutokset markkinoilla vaativat nopeita päätöksiä. Jos suuri osa ajasta kuluu datan etsimiseen ja koostamiseen, ratkaisevat oivallukset jäävät tekemättä tai syntyvät myöhässä.
