Konsernilaskennan keskeiset periaatteet

    Konsernilaskennassa emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot yhdistetään, jotta koko konsernin taloutta voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Yksittäisten yhtiöiden lukujen sijaan konsernia tarkastellaan ikään kuin kyseessä olisi yksi yritys. Näin konsernilaskenta antaa kattavan kuvan konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Samalla se tarjoaa johdolle ajantasaista tietoa talouden seurantaan ja päätöksenteon tueksi. 

    Mitä konsernilaskenta tarkoittaa?

    Konsernilaskenta tarkoittaa emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden taloudellisten tietojen yhdistämistä konsernin taloudellisen tilanteen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Konserni muodostuu emoyhtiöstä ja sen määräysvallassa olevista tytäryhtiöistä, joiden taloutta tarkastellaan konsernilaskennassa yhtenä kokonaisuutena. Toisin kuin yksittäisen yhtiön kirjanpidossa, konsernilaskennassa huomioidaan kaikkien konserniyhtiöiden taloustiedot. Se sisältää yhtiöiden taloustietojen yhdistämisen eli konsolidoinnin, konsernin sisäisten tapahtumien eliminoinnin ja konsernin taloudellisen raportoinnin.  

    Milloin konsernilaskentaa tarvitaan? 

    Konsernilaskenta on järkevää, kun liiketoimintaa harjoitetaan usean yhtiön kautta ja yrityksen taloudellista tilannetta halutaan tarkastella yksittäisten yhtiöiden lisäksi koko konsernin tasolla. Se muodostaa kokonaiskuvan konsernin taloudellisesta asemasta, tuloksesta ja kehityksestä. Näin johto saa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa talouden seurantaan, liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi.

    Konsernilaskennan merkitys korostuu esimerkiksi yrityksen kasvaessa, uusien yhtiöiden perustamisen, yritysostojen tai kansainvälistymisen yhteydessä. Kun konsernirakenne monimutkaistuu, yhtiöiden taloudellisten tietojen kokoaminen ja keskinäisten liiketapahtumien käsittely vaativat entistä tarkempaa taloudenhallintaa.

    Konsernilaskenta muodostaa pohjan konsernin talouden kokonaisvaltaiselle tarkastelulle ja konsernitilinpäätöksen laatimiselle. Suomessa konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta säädetään kirjanpitolaissa. Vaikka lakisääteistä velvollisuutta ei olisi, konsernitason taloudellinen raportointi auttaa johtamaan liiketoimintaa kokonaisuutena.

    Näin konsernilaskenta etenee

    Konsernilaskenta koostuu useasta työvaiheesta. Tiivistetysti prosessi etenee yhtiöiden taloustietojen kokoamisesta konsernin sisäisten tapahtumien eliminointiin ja lopulta konsernitilinpäätöksen muodostamiseen.

    Konserniyhtiöiden taloustietojen yhdistäminen eli konsolidointi

    Konsernilaskenta perustuu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden taloustietojen yhdenmukaistamiseen ja yhdistämiseen. Luotettava yhdistely edellyttää, että yhtiöiden tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi raportointikäytäntöjen, tilikarttojen ja laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä.

    Konsernin sisäisten tapahtumien eliminointi

    Konsernilaskennassa huomioidaan myös konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, jotka eliminoidaan eli vähennetään yhdisteltävistä taloustiedoista. Tällaisia ovat esimerkiksi yhtiöiden väliset myynnit, ostot, saamiset ja velat. Eliminointien avulla varmistetaan, että konsernin taloudelliset luvut kuvaavat todellista kokonaisuutta ilman, että konsernin sisäiset tapahtumat vääristävät tulosta tai näkyvät luvuissa kahteen kertaan.

    Konsernitilinpäätöksen muodostaminen

    Kun konserniyhtiöiden tiedot on koottu ja konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoitu, taloustiedot yhdistetään konsernitilinpäätökseksi. Yhdistelyvaiheessa tehdään tarvittavat tilinpäätösoikaisut ja varmistetaan konsernin yhteisten laskentaperiaatteiden johdonmukainen soveltaminen. Lopputuloksena on yhtenäinen ja luotettava kuva konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta kokonaisuutena.

    Mitä haasteita konsernilaskentaan voi liittyä?

    Konsernilaskennan haasteet liittyvät usein konsernirakenteen monimutkaisuuteen ja taloudellisten tietojen yhdenmukaistamiseen. Mitä enemmän konserniin kuuluu yhtiöitä ja mitä useammassa maassa se toimii, sitä vaativampaa tietojen kokoaminen ja yhdistäminen voi olla. Kansainvälisissä konserneissa on huomioitava myös eri valuutat ja valuuttakurssien muutokset sekä paikallisen lainsäädännön ja raportointikäytäntöjen mahdolliset erot.

    Myös yritysostot ja muut rakennejärjestelyt voivat tehdä konsernilaskennasta haastavampaa, sillä konsernin muuttuessa uusien yhtiöiden taloustiedot ja laskentakäytännöt on sovitettava osaksi yhteistä raportointia. Lisäksi sovellettavat tilinpäätösstandardit asettavat raportoinnille omat vaatimuksensa. Esimerkiksi IFRS-standardien mukainen raportointi edellyttää niiden vaatimusten tuntemista ja asianmukaista huomioimista konsernitilinpäätöksessä.

    Haasteita voivat aiheuttaa myös konserniyhtiöiden erilaiset taloushallinnon järjestelmät ja ohjelmistot. Automaatio, toimivat integraatiot ja tarkoituksenmukaiset järjestelmäratkaisut voivat helpottaa tietojen kokoamista, vähentää manuaalisen työn määrää ja pienentää virheiden riskiä.

    Konsernilaskenta osana kokonaisvaltaista talousjohtamista

    Luotettava ja ajantasainen konsernitason taloustieto tarjoaa lukuisia hyötyjä: se auttaa johtoa ymmärtämään liiketoiminnan kannattavuutta, ennakoimaan talouden kehitystä sekä tekemään perusteltuja ja oikea-aikaisia päätöksiä. Lisäksi laadukkaasti toteutettu konsernilaskenta auttaa tunnistamaan liiketoiminnan kehityskohteita, arvioimaan investointien kannattavuutta sekä tukemaan tulevaisuuden kasvun suunnittelua.

    CFO-palveluiden avulla yritys saa käyttöönsä talousjohtamisen asiantuntemusta joustavasti ilman tarvetta omalle kokoaikaiselle talousjohtajalle. Kokeneet asiantuntijat auttavat esimerkiksi konsernin talouden suunnittelussa, raportoinnin kehittämisessä ja taloudellisen tiedon hyödyntämisessä päätöksenteossa. Näin konsernilaskenta tukee talouden seurannan lisäksi koko liiketoiminnan suunnitelmallista ja tavoitteellista kehittämistä.